Betset

Tuotannon pullonkaulat esiin Lean-menetelmien avulla

Betsetin Mikkelin tehtaan tehdaspäällikkö Kari Laamasen mukaan ratkaisua tuotannon haasteisiin lähdettiin hakemaan Lean-menetelmistä yhdessä Pinjan asiantuntijan kanssa.

– Ensimmäinen toimenpiteemme oli tehdä analyysi nykytilanteesta sekä arvovirtakartta tuotantoprosessista. Teimme havaintoja ja purimme prosessin osatekijöihin vaihe vaiheelta. Tutkimme työtapoja ja hukka-aikoja. Selvitimme ja pohdimme missä voimme parantaa ja miten ennakoida tuotantoa jatkossa paremmin, Laamanen taustoittaa.

Havainnointivaiheen jälkeen vuorossa oli toimintatapojen muokkaus tehtyjen löydösten pohjalta. Konkreettisia muutoksia tehtiin useissa tuotannon vaiheissa, kuten elementtien liikkeessä työvaiheelta toiselle. Huomiota kiinnitettiin myös esimerkiksi materiaalien keräilyyn.

– Enää valmistuksesta vastaavan ei tarvitse kuluttaa aikaa tarvikkeiden etsimiseen ja hakemiseen, vaan työhön on nimetty henkilö, joka toimittaa tuotteet muoteille edellisenä päivänä. Kaikki tämä säästää ammattihenkilön aikaa tuottavaan työhön.

Työpisteillä käytössä on myös Kanban-keräilykortit. Kortteja käytetään materiaaleissa, joita tarvitaan säännöllisesti, kuten nauloissa, sähkörasioissa ja teipeissä. Kun tuotteet ovat käymässä vähiin, kortti jätetään keräilijälle, jotta tämä tietää mitä tuotteita muotille täytyy toimittaa lisää. Järjestely auttaa varaston ylläpidossa, eivätkä tavarat pääse loppumaan yllättäen, mutta vähentää merkittävästi myös tavaran hakemista pöydille varastosta.

Päivittäisenjohtamisen malli käyttöön

Pian arvovirtakartoituksen jälkeen otettiin askel kohti uutta päivittäisen johtamisen mallia.

– Päivittäisen johtamisen malli on käytännössä tuotantohallin toiminnan visualisointia tauluihin, joiden äärellä henkilökunta kokoontuu joka aamu, Laamanen selventää.

Mikkelissä käytössä neljä päivittäisen johtamisen tapahtumaa tauluineen, joiden avulla käydään läpi edellisen päivän haasteet ja onnistumiset sekä kuluvan päivän asiat. Käsiteltävänä ovat esimerkiksi tavoitteisiin sekä laatuun liittyvät asiat, remontit tai konerikot. Yksi tapahtuma ja taulu keskittyvät koko tehtaan asioihin, kuten tuotantomääriin, tehokkuuteen ja työturvallisuuteen.

– Taulujen avulla on määritelty johtamiselle ja palautteelle selkeät toimintatavat. Näin asiat tulee käsiteltyä päivittäin riittävä monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Jokainen työntekijä on oikeutettu samanlaiseen johtamiseen ja osallistamiseen. Taululle voi kirjoittaa kuka tahansa, Laamanen kertoo.

Lisäksi käynnissä on 5S-menetelmän käyttöönotto. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikille tarvikkeille ja materiaaleille on merkitty paikka ja ne pidetään siinä. Kokonaisuuteen kuuluu myös varastojen järjestäminen. Tavoitteena on, että tavarat säilyvät aina tietyssä paikassa ja kaikilla on tieto mistä tuotetta löytyy. Näin aikaa ei kulu turhaan etsimiseen ja hakemiseen.

Tulokset puhuvat puolestaan

Laamasen mukaan tähän mennessä tehdyillä toimenpiteillä on ollut vaikutusta työn sujuvuuteen, tiedon kulkuun, työturvallisuuteen sekä työympäristön viihtyvyyteen. Samalla tulosparannus tehtaalla on ollut merkittävä. 

Myös tuotteiden laatu on ottanut merkittäviä harppauksia eteenpäin, kun yhteistyö eri työtehtävien välillä on parantunut.

– Vuoden 2021 vertailujaksoon nähden reklamaatiokustannukset ovat pienentyneet 4%:sta alle puoleen ja kehityssuunta on koko ajan alaspäin. Tämä on meille iso asia ja todella suuri kustannussäästö.

Laamasen mukaan onnistuminen on monen asia summa. Yksi isoista tekijöistä on ollut henkilökunnan sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen. Alun epäilyksen jälkeen kehitystoimiin on suhtauduttu positiivisesti. Esimerkiksi päivittäisen johtamisen palaverit on otettu osaksi arkea ja niiden nähdään hyödyntävän omaa päivittäistä tekemistä.

Vaikka työtä on tehty paljon, sitä on edelleen myös tekemättä. Laamasen mukaan tärkeää onkin pilkkoa kehityspolku sopivan kokoisiin osakokonaisuuksiin. Kerralla ei kannata tavoitella liian suurta muutosta ja on vain luonnollista, että välillä tulee myös takapakkia ja arjessa meinataan sortua vanhoihin toimintatapoihin.

Pinja kumppanina

Yhteistyöhön Pinjan kanssa Laamanen on erittäin tyytyväinen.

– Leo Riihiaho on ollut meille todellinen kehityskumppani. Lean-filosofian sisäänajo ei ole jäänyt vain teorian tasolle, vaan hänelle on oikeasti kiinnostunut näkemään miten onnistumme tuotannon kehittämisessä. Leo on meihin edelleen säännöllisesti yhteydessä ja kyselee kuulumisia aktiivisesti, Laamanen kiittää.

Panostusta Lean-koulutukseen Laamanen pitää hyvänä ja kannattavana.

– Kehityshankkeet mielletään usein raskaiksi ja työläiksi. Ja osittainhan se onkin totta. Mutta joskus täytyy panostaa, myös rahallisesti, jotta saadaan uutta aikaan. Jos toimintatapoja saadaan muutettua ja työn tehokkuutta parannettua, työ ei ole mennyt koskaan hukkaan, Laamanen summaa.