Promecolla tehdään merkittäviä panostuksia teknologiaan ja liiketoiminnan kannalta kriittisiin järjestelmiin. Jatkossa kompleksisen tuotannon suunnittelussa ja -ohjauksessa apuna toimii Pinja iPES-järjestelmä.
Promeco on tunnettu luotettavana sähkömekaanisten kokoonpanojen ja niihin liittyvien palveluiden toimittajana, palvellen markkinajohtajia erityisesti meri-, energia-, raideliikenne- ja teollisuussektoreilla. Yrityksen vahva historia ja jatkuva kehitystyö ovat sen menestyksen kulmakiviä.
Viime vuosina Promeco on ottanut merkittäviä askeleita modernisoidessaan järjestelmiään ja investoidessaan uuteen tuotantoteknologiaan. Toimenpiteet vievät Promecoa kohti älykkäämpää ja integroituneempaa toimintaympäristöä, jossa nykyaikaiset tietojärjestelmät ja tekoäly ovat avainasemassa.
Promeco on ottanut merkittäviä askeleita modernisoidessaan järjestelmiään ja investoidessaan uuteen tuotantoteknologiaan. Teknologia ja innovaatiot eivät ainoastaan paranna yrityksen kilpailukykyä, vaan mahdollistavat myös vastuullisen toiminnan luoden perustan kestävälle kasvulle ja menestykselle.
ERP-järjestelmän kyvykkyys käsitellä muutoksia ei yksinkertaisesti ollut riittävä ja Promeco tarvitsi järjestelmän, joka pystyy hallinnoimaan esimerkiksi komponenttien saatavuuteen, kapasiteettiin ja resursseihin liittyviä muutoksia nopeasti ja läpinäkyvästi.
Suomen ja Puolan tehtailla keväällä 2024 käyttöönotettu iPES-järjestelmä on tuonut nopeasti konkreettisia hyötyjä. Tuotannonsuunnittelun ja operatiivisen oston välinen vuoropuhelu virtaviivaistui heti, ja järjestelmän käyttäjät ovat kehuneet sen helppokäyttöisyyttä ja tehokkuutta.
ERP-järjestelmän kyvykkyys käsitellä tuotannossa tapahtuvia muutoksia ei ollut riittävä, ja tarvitsimme järjestelmän, joka pystyy hallinnoimaan esimerkiksi komponenttien saatavuuteen, kapasiteettiin ja resursseihin liittyviä muutoksia nopeasti ja läpinäkyvästi.
Promecon teknologiajohtaja Lauri Kamisen mukaan APS-järjestelmän hankinta lähti käyntiin, kun Promecolla tunnistettiin toimiympäristössä viime vuosina tapahtuneiden muutosten vaikutukset toimitusketjuun ja tuotantokapasiteetin hallintaan.
– ERP-järjestelmän kyvykkyys käsitellä muutoksia ei yksinkertaisesti ollut riittävä. Tarvitsimme järjestelmän, joka pystyy hallinnoimaan esimerkiksi komponenttien saatavuuteen, kapasiteettiin ja resursseihin liittyviä muutoksia. Tätä tietoa tarvitsemme, jotta voimme tehdä operatiivisia päätöksiä tuotannonohjauksessa nopeasti ja tehokkaasti.
Kamisen mukaan pian selvitystyön käynnistyttyä havaittiin, että nykyiset tuotannon ohjaukseen ja hallintaan liittyvät järjestelmät ovat kehittyneet hurjasti viime vuosina, eivätkä järjestelmäprojektitkaan ole enää samanlaisia massiivisia työmaita, kuin vielä 10 vuotta sitten. Toisaalta liiketoiminnan vaatimukset kasvavat jatkuvasti ja järjestelmiin ja teknologian kehitykseen on panostettava, jotta yritys pysyy edelläkävijänä omalla toimialallaan. Kamisen mukaan Promecolla panostetaan laajasti liiketoiminnan kannalta kriittisiin järjestelmiin, kuten tuotannonsuunnitteluun, valmistusteknologiaan ja myynnin työkaluihin.
Järjestelmähankinnan ensimetreillä Promecolla tehtiin mittava markkinaselvitys.
– Huomasimme, että maailmalla on olemassa noin tusinan verran varteenotettavia APS-järjestelmiä. Globaalissa toimintaympäristössä meille ei ollut itseisarvo, että toimittaja on suomalainen, vaikka painotuksessa se toikin lisäpisteitä.
Yhdeksi tärkeimmistä edellytyksistä hankinnalle asetettiin järjestelmän kyvykkyys ennakointiin. Järjestelmän tuli esimerkiksi pystyä arvioimaan tuotantosuunnitelman toteutumista estäviä mahdollisia materiaalipuutteita. Kamisen mukaan ERP:istä kyllä nähtiin puutteet suunnitelman valmistuttua, mutta ei ennakoivasti sen tekemisen tueksi.
Itse järjestelmälle asetetut vaatimukset jaettiin 3 kategoriaan, joita olivat hienokuormitus (detailed production planning), karkeakuormitus (coarse scheduling) ja resurssisuunnittelu (resource planning). Näiden jokaisen alla oli vielä useita erilaisia vaatimuksia, kuten helppokäyttöisyys, erilaiset luokitteluperusteet sekä tuotannonsuunnittelun manuaalinen ja automaattinen aikatauluttaminen. Lisäksi jokainen Promecon neljästä järjestelmän käyttöönottavasta tehtaasta sai arvioida oman toimintansa kannalta tärkeimpiä ominaisuuksia ja arvottaa ne järjestykseen.
– Pinjan iPES järjestelmä vastasi parhaiten asettamiimme vaatimuksiin. Toimintaympäristömme on muuttunut paljon ja esimerkiksi resursseihin voi tulla muutoksia meistä riippumaatomista syistä. Meidän tulee pystyä hallinnoimaan tuotantoa kohtuullisen reaaliaikaisesti ja iPES:in avulla tuotannonsuunnittelijamme pystyvät siihen.
Kamisen mukaan iPES:in käyttöönotto on ollut Promecolle merkittävä järjestelmäinvestointi. Jo hankintavaiheessa järjestelmän tuomille hyödyille asetettiin selkeitä tavoitteita. Osa tavoitteista oli yleisempiä tuotannollisia tavoitteita, kuten kyvykkyys optimoida tuotantoa tai parantaa johtamista ja operatiivista päätöksentekoa tuotannonsuunnitteluun liittyvissä asioissa.
Myös numeerisia tavoitteita kirjoitettiin yhdessä ylös.
– Halusimme esimerkiksi vähentää varastoihin sitoutunutta pääomaa. Haasteellisten vuosien aikana varastoarvot kasvoivat ja sitä mukaan luonnollisesti myös varastointikustannukset.
Toinen konkreettinen tavoite oli vapauttaa tuotannonsuunnittelun parissa työskentelevien työaikaa tilanteisiin, jossa heitä eniten tarvitaan. Kolmas merkittävä tavoite oli suunnittelemattomien kustannusten, kuten vaikkapa ylityöhön liittyvien tai ylimääräiseen logistiikkaan kuluvien kustannusten pienentäminen.
Kamisen mukaan konkreettisten tavoitteiden paras hyöty on niiden mitattavuus. Onnistumista ja asetettuihin tavoitteisiin pääsyä seurataan kvartaaleittan yhdessä käyttäjien ja tuotannosta vastaavien kanssa.
iPES otettiin käyttöön Suomen ja Puolan tehtailla keväällä 2024. Kamisen mukaan järjestelmän tuomia hyötyjä huomattiin heti käyttöönoton jälkeen.
– Järjestelmän käyttöönoton jälkeen kommunikaatio tuotannonsuunnittelun ja operatiivisen oston välillä virtaviivaistui välittömästi. Jo samana päivänä järjestelmän käyttöönoton jälkeen nähtiin proaktiivisesti mitkä komponenttipuutteet tulevat estämään tuotantosuunnitelman toteutumisen. Tieto toimitettiin operatiiviseen ostoon, jossa materiaalipuutteet ratkaistiin nopeasti.
Myös järjestelmän käyttäjät ovat kokeneet iPES:in hyvänä ratkaisuna. Yhdeksi esimerkiksi Kaminen nostaa tuotantosuunnitelman Gantt-näkymän, jota suunnittelija voi muokata nopeasti ja tehokkaasti. Väriskeemoja on helppo ja nopea hyödyntää ja päivittää omiin tarpeisiin sopiviksi. Tuotannon optimoinnin algoritmi oli helposti muokattavissa Promecon tarpeisiin.
Myös järjestelmän helppokäyttöisyys on saanut kiitosta, vaikka siinä paljon toiminnallisuuksia onkin. Järjestelmässä on helppo navigoida ja kun käyttövarmuus kasvaa entisestään, pääsemme hyödyntämään järjestelmän potentiaalia täysimääräisesti.
iPES by Pinja tehostaa tuotannonsuunnittelua hyödyntäen kehittyneitä optimointi- ja simulointiteknologioita.
Tehostunut tuotannonsuunnittelu on auttanut Snellmania optimoimaan pakkasvarastoja yli 20% ja päiväyksistä johtuvaa hävikkiä yli 25%. Yritykselle tämä tarkoittaa merkittäviä kustannussäästöjä.…
Pinjan ja johtavan puupohjaisten biotuotteiden valmistaja Metsä Fibren yhteistyön lopputuloksena sahoille saatiin yksi yhteinen toimintamalli sekä yhtenäiset suunnitteluprosessit.
Pinjan kanssa yhteistyö alkoi jo vuonna 2012, jolloin Normet oli vaihtamassa ERP-tuotannonohjausjärjestelmäänsä ja halusi samalla miettiä laajemminkin erilaisia tapoja järjestellä…
