Pintos

Simulointi antaa varmuutta investointipäätökseen

Betonirakentamisen tuotevalmistukseen erikoistunut Pintos on ehtinyt nähdä historiansa aikana Suomen rakennusalan kehittymisen 1950-luvun jälleenrakentamisesta 1960- ja 1970-lukujen kaupungistumiseen ja nykypäivän suurenevien kasvukeskusten nousuun. Yritys on pysynyt muutoksissa mukana kehittämällä jatkuvasti myös omaa toimintaansa.

Kiinnitystarvikkeista alkanut liiketoiminta on laajentunut ajan mittaan merkittävästi, ja tänä päivänä yritys palvelee asiakkaitaan erittäin laajalla tuotevalikoimalla. Pintoksen Euran tehdas on keskittynyt pääasiassa isojen sarjojen tuotantoon, kun taas Lapin laitoksella tehdään enemmän erikoisvalmisteisia ja asiakaskohtaisesti räätälöityjä tuotteita.

Rakennustarvikkeiden kysyntä on tällä hetkellä valtavaa, ja Pintoksella on vahva usko myös tulevaisuuteen. Siksi yrityksessä tehtiin hiljattain myös koneinvestointipäätös, jossa käytettiin tukena Pinjan kanssa toteutetun ja Lean Consultant Teemu Rovion vetämän simulointiprojektin tuloksia.

– Saimme simuloinnilla vahvistuksen omalle visiollemme ja mutu-tuntumallemme siitä, mihin ja missä laajuudessa meidän kannattaa investoida. Meille on tärkeää, että tuotantomme kapasiteetti on oikeanlaista ja että se sijaitsee oikeassa paikassa, kertoo Pintoksen Lapin tuotantolaitoksen valmistuspäällikkö Jyri Tuominen.

Simuloinnin tuomalle, datapohjaiselle vahvistukselle oli aito tarve, koska Pintoksen tuotannossa on paljon liikkuvia osia. Yksi tärkeistä näkökulmista on muun muassa työnjako Euran ja Lapin tuotantolaitosten välillä ja siten myös kuljetustarpeen optimointi. Kaiken muun tuotantonsa ohella Pintos myy vuosittain myös 45 miljoonaa yksittäistä betonivalutarviketta, joten logistiikalla todella on merkitystä.

– Simulointihankkeen prosessi oli omalta kannaltamme verrattain kevyt, vaikka matkan varrella tehtiinkin monenlaisia viilauksia. Yhteisiä palavereita meillä taisi olla viitisen kappaletta. Saimme hyödynnettyä projektissa toiminnanohjausjärjestelmämme runsasta dataa, joten toteutimme simuloinnin historiaan peilaten, Tuominen toteaa.

Arvovirtakartoitus tekee työn näkyväksi ja mahdollistaa kehityksen

Toinen merkittävä osa Pintoksen ja Pinjan kumppanuutta on ollut havainnointitutkimuksena toteutettu arvovirtakartoitus. Kartoituksessa tutkittiin, miten tuotevaihto Pintoksen tuotannossa käytännössä tehdään ja mitä yksittäisiä työvaiheita se sisältää. Havainnoinnin jälkeen arvioitiin, mitkä vaiheet tuottivat aitoa hyötyä, mitkä olivat niin sanottuja aputehtäviä ja mitä voitaisiin mahdollisesti optimoida. Pinjan puolelta projektia veti Leading Consultant Leo Riihiaho, joka fasilitoi työryhmän työskentelyä eri vaiheissa.

Tutkittavaksi kohteeksi valittiin kaikkein haasteellisin tuotevaihto, jossa hyvin ohuesta langasta siirrytään kaikkein paksuimpaan. Havainnoinnin, analysoinnin ja kehitystoimien toteamisen jälkeen paranneltu tuotevaihto pilotoitiin kaksi viikkoa myöhemmin. Aiemmin kolmen tunnin tuotantokatkoksen aiheuttanut tuotevaihto saatiin nyt hoidettua 70 minuutissa.

– Havainnointiin varattu päivä oli erittäin tiivis mutta silmiä avaava. Sen aikana todella ymmärsimme, kuinka monta pientä työvaihetta tuotevaihto käytännössä pitää sisällään. Pidin myös tavasta, jolla pinjalaiset kohtasivat henkilöstömme kunnioittavasti ja totesivat meidän olevan oman alamme parhaat asiantuntijat. Pinja toi kehitystyöhön mukaan oman asiantuntemuksensa ja tuoreet silmät. Ulkopuolinen osaa tarkastella tuotantoa kuitenkin vähän eri tavalla, Pintoksen Euran tuotantolaitoksen valmistuspäällikkö Tommi Kuusisto sanoo.

Toteutettavaksi sovitut parannukset noudattivat lean-ajattelun periaatteita, joilla pyritään muun muassa karsimaan pois turhat työvaiheet, varmistamaan tarvittavien välineiden ja henkilöiden käsillä olo oikeaan aikaan sekä minimoimaan askelten määrä. Kattavan ennakoinnin lisäksi on tärkeää, että vastuu eri työvaiheista on selkeästi nimetyillä henkilöillä ja että työturvallisuus sekä ergonomia ovat sisäänrakennettuna kaikissa työvaiheissa.

– Lean-ajattelun teoria oli todella hyödyllistä ja upposi myös tuotantohenkilöstöömme. Se sai meidät ajattelemaan uudella tavalla ja esittämään useammin miksi-kysymyksen. Aikaansaadut parannukset helpottavat arkeamme, ja uudenlaista työvälineistöäkin syntyi samalla, Kuusisto toteaa.

Visuaalinen malli helpottaa päivittäisjohtamista

Arvovirtakartoituksen jälkeen Pintos ja Pinja ovat jatkaneet yhteistyötä myös päivittäisjohtamisen käytänteiden parissa. Tavoitteena on ollut antaa tuotannon henkilöstölle konkreettista tukea hyväksi todettujen mallien käytäntöön viemiseen. 

Valittuun tuotantolinjaan keskittyneessä projektissa käytiin yhdessä läpi, miten rakennetaan hyvä päivittäinen johtaminen ja otetaan käyttöön päivittäistä tekemistä tukevat mittarit, mukaan lukien turvallisuusmittarit. Projektissa koottiin yhteen Pintoksella aiemmin tuotettuja materiaaleja ja käytäntöjä, jaettiin selkeät vastuut ja tehtiin käytännön työtä näkyväksi dokumentoinnin ja raportoinnin avulla.

Nyt käytössä on visuaalinen malli, jolla varmistetaan hyvä tiedonkulku vuorojen välillä sekä huomiota vaativien asioiden käsittely. Päivittäisen toiminnan kehittäminen on koettu Pintoksen henkilöstön keskuudessa tärkeäksi ja onnistuneeksi työksi, ja henkilöstössä on myös selvästi lähtenyt virtaamaan uudenlainen ajattelu. Jatkossa hyviä käytänteitä halutaan laajentaa myös Pintoksen muille tuotantolinjoille niin Eurassa kuin Lapissakin.

– Yhteistyö Pinjan kanssa on tehnyt työmme näkyväksi ja helpottanut arkeamme. Ulkopuolinen kumppani osaa tarkastella toimintaa eri tavalla, ja olemme saaneet hyvää sparrausta. Pinja nivoi teorian ja käytännön hyvin yhteen, Kuusisto summaa.