Oulun Energia
Oulun Energian tavoitteena on siirtyä hiilineutraaliin energiatuotantoon vuoteen 2035 mennessä. Pinjan järjestelmät toimivat apuna muutoksessa.
Oulun Energian tavoitteena on siirtyä hiilineutraaliin energiatuotantoon vuoteen 2035 mennessä. Pinjan järjestelmät toimivat apuna muutoksessa.
Oulun Energian perusta on energiantuotannossa sekä lämpö- ja sähköverkkopalveluissa. Ympäristöarvot ohjaavat toimia ja päätöksentekoa ja päämääränä onkin täyden hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä. Toiminnan uutta kasvua edustaa vahva kiertotalousosaaminen. Apuna muutoksessa toimivat Pinjan järjestelmät.
Pinjan ja Oulun Energian yhteistyöllä on pitkät perinteet bioenergian ja kiertotalouden ratkaisuissa esimerkiksi voimalaitosten ja jätteenpolttolaitoksen polttoaine- ja materiaalilogistiikan, raportoinnin ja laskutuksen automatisoinnissa. Kunnossapidon osalta yhteistyö käynnistyi vuonna 2019, kun käyttöön hankittiin Novi by Pinja -kunnossapitojärjestelmä.
Once by Pinja on auttanut automatisoimaan voimalaitosten ja jätteenpolttolaitoksen polttoaine- ja materiaalilogistiikkaa, raportointia ja laskutusta jo pitkään. Kunnossapidon osalta yhteistyö käynnistyi vuonna 2019, kun käyttöön hankittiin Novi by Pinja -kunnossapitojärjestelmä.
Novia käytetään päivittäiseen kunnossapidon hallintaan eli työtilauksiin, töidenhallintaan sekä ennakkohuoltojen hallintaan. Lisäksi käytössä on monipuolisen varastohallinnan toiminnot, jotka mahdollistavat tarkat tiedot tuotteiden ja materiaalien varastotilanteesta reaaliajassa.
Automaattisen kunnonvalvonnan avulla erilaisia suureita, kuten laitteiden ja koneiden värähtelyarvoja, lämpötiloja tai voiteluaineanalyysejä voidaan seurata tarkasti ja säännönmukaisesti. Poikkeukset datassa antavat tärkeää tietoa mahdollisista ongelmista jo kauan ennen kuin vikaantuminen aiheuttaa varsinaisia ongelmia.
Oulun Energian kunnossapitoinsinööri Ari Pekka Juntusen mukaan hankintaa edelsi kattava kartoitus markkinoilla olevista järjestelmistä. Hankinnan tärkeimpiä painopistealueita olivat järjestelmän helppokäyttöisyys sekä mahdollisuus mobiilikäyttöön.
– Vanha järjestelmämme ei tukenut riittävästi kehittyvää ja kasvavaa kunnossapitoamme. Halusimme järjestelmän, jota on yksinkertaista käyttää, mutta myös integroitavissa muihin olemassa oleviin järjestelmiin. Lisäksi järjestelmän tulee kehittyä tulevaisuudessa tarpeidemme mukaan.
Nykyään Novia käytetään päivittäiseen kunnossapidon hallintaan eli työtilauksiin, töidenhallintaan sekä ennakkohuoltojen hallintaan. Lisäksi käytössä on monipuolisen varastohallinnan toiminnot, jotka mahdollistavat tarkat tiedot tuotteiden ja materiaalien varastotilanteesta reaaliajassa.
Oulun Energia on panostanut vuosien saatossa merkittävästi kunnossapidon kehittämiseen sekä erityisesti ennakkohuoltoihin ja niiden läpivientiin. Juntusen mukaan ilman suunnitelmallista ja hyvin organisoitua ennakkohuoltoprosessia koneiden ja laitteiden riski vikaantua kasvaa merkittävästi ja korjausmäärä kasvaa. Näin myös kunnossapito joutuu juoksemaan tulipalojen perässä.
– Uuden järjestelmän käyttöönottoprojektissa kiinnitimme erityishuomiota ennakkohuoltojen systemaattiseen ja järkevään hallinnointiin sekä luokitteluun. Aikaisemmin ongelmana oli, että esimerkiksi huoltoreitit eivät olleet suunnitelmallisia ja asentajat joutuivat kulkemaan alueella ristiin rastiin. Järjestelmän myötä työaikaa säästyy, kun työt on suunniteltu hyvin ja huolellisesti.
Ennakkohuoltojen merkitys korostuukin erityisesti energiatoimialalla, jossa työnkuvasta suuri osa muodostuu säännöllisistä ylläpito- ja käynnissäpitotöistä, kuten värähtelymittauksista, voiteluista, suodattimien vaihdoista sekä erilaisista tarkastuksista ja testauksista. Oulussa joustavuutta on haettu esimerkiksi korvamerkkaamalla osa ennakkohuolloista yksittäisille asentajille, joiden vastuulla on pyörittää töitä itsenäisesti kunnossapitojärjestelmän avulla.
Energiatuotannon perustan muodostavat Oulun Energian omat voimalaitokset, joiden laiterekisterissä on yli 43 000 laitetta. Kunnossapidolle iso laitekanta tuo haasteen hallinnoida kokonaisuutta systemaattisesti ja selkeästi.
Konkreettinen esimerkki laitekannan hallinnasta koettiin vuonna 2020, jolloin Oulun Energia otti tuotantokäyttöön uuden sähköä, kaukolämpöä sekä prosessihöyryä tuottavan Laanilan biovoimalaitoksen. Kunnossapidolle uuden laitoksen käyttöönotto toi haasteita, kun kunnossapidon ja ennakkohuoltojen suunnittelu käynnistettiin puhtaalta pöydältä.
Juntusen mukaan työn uudella laitoksella haluttiin olevan alusta alkaen mahdollisimman joustavaa ja tehokasta. Niinpä esimerkiksi kaikkiin biovoimalaitoksen laitteiden tyyppikilpiin lisättiin QR-koodit. Koodit onkin oiva tapa nopeuttaa laitteiden tunnistamista ja niihin liittyvien kunnossapitokirjausten tekemistä. Koodien käytön hyödyt näkyvät niin kunnossapidon päivittäisten prosessien tehostumisena kuin tuotannon ja kunnossapidon välisen kommunikaation parantumisena.
– Kaiken kaikkiaan meidän oli kohtuullisen helppo jalkautua uudelle laitokselle, koska huolellisen pohjatyön ansiosta järjestelmä ja työskentelytavat oli hiottu tukemaan uuden laitoksen tarpeita.
Juntusen mukaan kunnossapitohenkilöstö onkin ottanut Novin hyvin vastaan ja erityisesti sen raportointimahdollisuuksia on kiitelty. Aikaisemmin kunnossapitojärjestelmä on ollut pääasiallisesti työnjohdon työkalu, mutta nykyisellään jalkautunut koko henkilökunnan käyttöön. Esimerkiksi revisioiden aikana tilannekuvan etenemistä voidaan seurata visuaalisesti yhdessä. Tilannekuvan seurantaa helpottaa, kun tiedetään miten työt ovat edenneet, mitä työtilauksia on tehty ja mitä seuraavaksi on tulossa.
Energiatoimialan ominaispiirteisiin kuuluu, että sähkö- ja lämmöntuotantoyksiköiden on oltava toimintakuntoisia joka hetkellä, erityisesti suurimman tarpeen aikana pakkaskaudella. Juntusen mukaan seisakkeja tehdään laitoskohtaisesti vuodessa yhdestä kahteen. Näiden aikana punnitaan kunnossapidon tehokkuus ja toimivuus. Lyhyessä seisakissa on pystyttävä tekemään kaikki ennalta suunnitellut ja sovitut toimenpiteet.
Tämä edellyttää organisaatiolta huolellista suunnittelua ja valmistautumista. Edellisen revision loputtua katseet siirretään pikimmiten tulevaan.
– Aloitamme materiaali- ja varaosatäydennysten tekemisen lähes välittömästi edellisen revision päätyttyä. Prosessit ovat pitkiä ja vaativat hyvää valmistautumista. Vauhti kiihtyy aina lähemmäs mennessä.
Juntusen mukaan Novi toimii hyvin työn tukena. Järjestelmästä on saatavilla huolto-ohjeita ja tulevan projektinhallintaominaisuuden avulla revisioiden suunnittelu paranee entisestään. Tärkeää on saada visuaalinen ja kokonaisvaltainen kuva tilanteen etenemisestä.
Tulevaisuudessa Oulussa tullaan panostamaan entistä enemmän kunnonvalvontaan. Automaattisen kunnonvalvonnan avulla erilaisia suureita, kuten laitteiden ja koneiden värähtelyarvoja, lämpötiloja tai voiteluaineanalyysejä voidaan seurata tarkasti ja säännönmukaisesti. Poikkeukset datassa antavat tärkeää tietoa mahdollisista ongelmista jo kauan ennen kuin vikaantuminen aiheuttaa varsinaisia ongelmia. Juntusen mukaan kunnonvalvonnan avulla kunnossapitotyöt onkin mahdollista suorittaa oikea-aikaisesti ja vain silloin, kun koneiden kunto niin edellyttää. Laitedatan avulla niiden kuntoa voidaan valvoa ja tehtävät kunnossapitotyöt suunnitella niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän tuotantokatkoksia. Näin toimintaan saadaan ennustettavuutta ja esimerkiksi seisakkiaikoja helpommin hallittavaksi.
Pinjan asiantuntijoita Juntunen kiittää sujuvasta yhteistyöstä. Hänen mukaansa yhteiset kehityshankkeet ovat onnistuneet hyvin ja pieniä muutoksia on tehty ja toteutettu nopeasti. Isompia kehitysideoita ja -ajatuksia lähdetty edistämään suunnitelmallisesti.
– Hyvä toimintatapa on mielestäni kehitysideoiden mallinnus ja koonti visuaaliseen muotoon. Asiantuntijoiden avulla ideat on puettu toteutuskelpoiseen muottiin, joita sitten on helppo lähteä viemään eteenpäin. Ideat on aikataulutettu ja etenemistä seurataan säännöllisissä yhteistyöpalavereissa. Tämä on ollut meidän kannaltamme vaivaton ja tuloksellinen tapa tehdä yhteistyötä.
Novi by Pinja on järjestelmä teollisuuden kunnossapidon moderniin hallintaan ja kehittämiseen.
Materiaalivirtojen hallinnalla varmistetaan oikea raaka-aine oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan.