Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy
Suomen vihreimmän pienpanimon kasvava ja kehittyvä toiminta kaipasi tehokasta tuotannon ja kunnossapidon valvontaa.
Suomen vihreimmän pienpanimon kasvava ja kehittyvä toiminta kaipasi tehokasta tuotannon ja kunnossapidon valvontaa.
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy:n toiminta-ajatus on vuodesta 1995 alkaen ollut laadullisesti ja mielikuvallisesti ylivoimaisten juomien valmistaminen. Vuosien aikana Laitilasta on kasvanut yksi suomen suurimmista panimoista, jonka tuotteet valmistuvat modernissa tuotantolaitoksessa perinteisillä valmistusmetodeilla ja moderneimmalla teknologialla. Virvoitusjuomien ja oluiden lisäksi yritys valmistaa siidereitä sekä lonkeroita. Laitilan tunnetuimpia tuotemerkkejä ovat Kukko-oluet, Oiva- siiderit sekä Into-lonkerot. Omien tuotemerkkien lisäksi tehdas valmistaa juomia sopimusvalmistajana useiden kauppaketjujen merkeille.
Tuotannon manuaalinen mittaaminen oli työlästä ja vei aikaa. Tilalle hankittiin automaattinen koneseurantajärjestelmä.
Samaan aikaan hankittu kunnossapitojärjestelmä helpotti käyttöhenkilöstön tukipyyntöjen ja vikailmoitusten tekemistä merkittävästi.
Järjestelmistä kerätty data ohjaa päivittäisjohtamista sekä toimii investointien pohjana.
n. 30 OEE-luvun tason nousu
1 vko lyhyempi viive kunnossapidossa
6500 tölkkiä tunnissa suurempi kapasiteetti
Toiminnan käynnistyessä tehtaalla ei ollut minkäänlaista tuotannon tai kunnossapidon valvontaa. Koneiden lisääntyessä ja niiden käyntiajan käydessä yhä kalliimmaksi asiaan kiinnitettiin huomiota. Tuotantopäällikkö Tommi Suutari kertoo, että asiaan tartuttiin pikkuhiljaa.
– Aluksi seurasimme uuden tölkkilinjan käyntiä ja tehoa kellolla ja siirsimme tulokset Excel-pohjaiseen taulukkoon. Se mittaustapa vei kuitenkin liikaa aikaa, joten aloimme etsiä automaattista ratkaisua, ja päädyimme Pinjan tuotannon seurantajärjestelmään.
Oikeaoppisilla työkaluilla järjestelmää kehitettiin edelleen ja kunkin henkilön toimet häiriön sattuessa kyettiin järjestämään tarkoituksenmukaisiksi. Tehtaan koneiden teho nousi, ja OEE-luvussa onnistuttiin kiipeämään tasolta 40 aina tasolle 65–70 saakka.
Linjaa parannettiin, mutta silti tuli seisokkeja. Syitä selvitettäessä nousi esiin mahdollisuus, ettei laitteita huolleta riittävän järjestelmällisesti. Tehtaalla on käytössä kaksi tölkitys- ja yksi pullotuslinja, ja kesäsesonkia lukuun ottamatta niistä vain yksi on kerrallaan käynnissä. Aiemmin huoltotoimet tehtiin Excel- pohjaisesti, ja se puolestaan perustui kalenterin etenemiseen, ei koneiden todellisiin käyntiaikoihin. Huolto haluttiin kuitenkin todellisia käyntiaikoja vastaavaksi. Siksi alettiin tutkia markkinoilla olevia kunnossapito-ohjelmistoja ja kerätä käyttökokemuksia niitä käyttäviltä yrityksiltä.
– Hyvät kokemukset tuotannon seurantajärjestelmästä ja vierailut Pinjan kunnossapitojärjestelmää käyttävään tehtaaseen auttoivat päätöksen tekemisessä.
Yrityksessä on viitisenkymmentä työntekijää ja kunnossapidossa on kolme henkilöä sekä automatiikkaan perehtynyt asentaja. Aiemmin työn aikana havaitut viat kirjattiin vihkoon, josta ne siirtyivät kunnossapidon toteutettaviksi noin viikon viiveellä. Uudessa järjestelmässä huolto- ja korjauspyynnöt tehdään selainpohjaisesti, jolloin ne tulevat tietoon heti ja nopeammin työn alle.
– Kun käyttöhenkilöstö sai korjauspyynnöstään kuittauksen sekä tiedon esimerkiksi tarvittavien varaosien olevan matkalla tehtaalle, heistä tuntui, että kunnossapito todella välittää heistä ja koneiden käytettävyydestä. Se aiheutti suorastaan korjauspyyntöjen ryöpyn.
Kunnossapitojärjestelmä huolehtii, että määräaikaiset huollon toimenpiteet tulevat tehdyiksi ajallaan. Lisäksi se muistuttaa siitä, että kyseisiin toimenpiteisiin tarvittavat osat ja tarvikkeet hankitaan ajoissa.
– Pinjan järjestelmät toivat monet tehtaan toiminnot näkyviksi, ja niitä seurataan käyttöhenkilökunnasta toimitusjohtajaan saakka. Myös kunnossapidon resurssien suhde tarpeeseen käy ilmi, ja ulkopuolisen avun tarve voidaan ennakoida hyvin, Suutari kertoo.
Nykyään tuotannosta saadaankin tarkat kone-, linja- ja tuotekohtaiset tiedot.
– Kun saamme raaka-aineiden, kuten hiilidioksidin ja veden kulutuksen sekä vaaditun kone- ja työajan käytön näkyviin, kykenemme jyvittämään kunkin tuotteen tehdaskustannukset ja hinnoittelemaan valmistuksen joka kohdaltaan kannattavaksi, Suutari kertoo.
Hän jatkaa, että tehtaan sähkön, lämmön ja veden kulutukset ovat suoraan näkyvillä; esimerkiksi jäteveden voi tarkistaa sekä kuutiometreinä että euroina. Tässä suhteessa Pinjan järjestelmät säästävät suuren työmäärän, sillä kustannusten tarkka erittely olisi muuten työlästä.
Kun järjestelmän toiminta ja luotettavuus näkyvät selvästi, on helppo osoittaa kone tai linja, joka jarruttaa täyden kapasiteetin käyttöä. Ilman koneilta kerättyä faktaa on vaikea perustella päätöksiä oikein, ja harkintaprosessi karkaa helposti pelkälle tuntumatasolle.
– Etiketöintikoneen vaihdossa meillä oli selkeät perusteet siitä, paljonko tehtaan kapasiteetti kasvaa verrattuna uusimista kaipaavan koneen hintaan. Kykenimme osoittamaan, että huoltotoimia oli tehty tarpeeksi ja valmistajan asiantuntija-apukaan ei tässä auttanut. On helppo esittää suuria hankintoja hyväksyttäviksi, kun niiden vaikutukset kustannuksiin, kapasiteettiin ja kannattavuuteen voi esittää paperilla.
Tehtaan työt ja kehittäminen haltuun yhdellä järjestelmällä.
Ennakoivan kunnossapidon perustana toimii älykäs kunnossapitojärjestelmä, jota koko organisaatio käyttää mielellään.